Etsintöjä (Valonkiven kantaja ainakin tänne sit)

Jillie pääsi portaalista pois ja laskeutui jaloilleen maahan katsellen ympärilleen. Hänen ympärillään kierteli valkeita tulipalloja, joissa oli verenpunaista. Jillie ei ollut aiemmin tehnyt siirtymiä ilman verenkiveä, mutta nyt hän oli pelkkien voimiensa varassa. Hänen punaoranssit silmänsä hohtivat edelleen aavemaisesti, mutta se ei häntä häirinnyt. Tuuli oli voimakkaampi kuin koskaan ja kaikkialla oli pimeämpää kuin ennen. Jillie katseli ympärilleen, koska oli havainnut valonkiven kantajan lähellä. Jillie oli hiukan epävarma mistä aloittaa. Jillien lähellä oli pelkkä puisto, metsää ja muutamia taloja.
"No kiva..." Jillie mutisi ja huokaisi katsellen ympärilleen.

Valkea susi saapui Jillien luokse mustapunainen susi perässä. Jillie hymyili kummallekin sudelle ja katsoi mustapunaista sutta.
"Teistä tulee olemaan hyötyä..." Jillie totesi susille ja kumartui silittämään kumpaakin. Mizu joka oli valkean suden nimi haukahti kysyvästi ja kallisti päätään. Jillie katsoi mustanpunaiseen suteen.
"Hei Nivir..." Jillie totesi sudelle ja silitti sen otsassa olevaa tummanpunaista kuviota. Susi murahti hiljaa, mutta Jillie ei välittänyt siitä. Jillie mietti mistä aloittaa etsinnät, koska hän ei päässyt suoraan valonkiven hallitsijan luokse.

Hiroya asteli metsäpolkuja pitkin hitaasti pää painoksissa huppu kasvojensa peittona. Hiroya tunsi Jillien läsnäolon myös mutta pojan pää oli tonnin painoinen muista ajatuksista että ei jaksanut edes toisesta välittää. Päässänsä poika yritti muistella menneisyyttään, Perhettään. ´´miksi... miksi en muista menneestäni mitään... enkä perheestäni.. en muista edes heidän kasvojaan, ääntään... Miksi? Mitä minulle on tapahtunut joskus silloin? ´´
Hetken Hiroyan amuletti hohti häikäisevästi valkoista ja lopetti hohtonsa sitten. Hiroya katsoi hetken tyhjää ja jatkoi sitten matkaansa mietiskellen eteenpäin.

Jivichu kävelee hiekkatietä pitkin miettien elämäänsä ja miettii onko huhut tämän veljestään totta. ''Huoh... eivätne kuitenkaan ole... '' Jivichu sanoo melkein äänettömästi. Jivichu kääntyy katsoen taakseen koska kuulee jotain. Tämän toinen silmä kääntyy lehteä päin joka tippuu hiljalleen maahan. '' Hmmh....'' Vetää Jousipyssyn ja JääNuolen, ja tähtää puskaan, ja ampuu puskan läpi nuolen joka osuu jotain murhaajan otsaan, ja murhaaja jäätyy paikoilleen. Jivichu laittaa Jousipyssyn pois ja vetää katanansa ja menee puskan läpi ja on miehen takana, ja laittaa katanansa takaisin koppaan. Murhaaja räjähtää kappaleiksi ja jää kokkareet muuttuvat punaiseksi verestä. ''Ja taas joku yrittää murhata minut...'' Jivichu sanoo kylmällä äänellä. ColdShadow kävelee tämän eteen. ''Mitä nyt? '' Jivichu kysyy hiljaisella äänellään. '' Tulin vain katsomaan miten voit huhujen takia. '' ColdShadow sanoo ''demonimaisella'' äänellään. Jivichu hyppää ColdShadow:in selkään. ''Mennään metsää pitkin '' Jivichu sanoo hiljaisella äänellään. Cold Shadow juoksentelee pitkin metsikköä melkein äänettömästi.

// Eli nyt kirjoitus järjestys: Jillie, Kijer, Jivichu)

Jillie Shadow

Jillie odotti hetken ja antoi vaistojensa herätä ja kertoa suunnan. Melkein liiankin pian hän löysi aisteillaan kaksi voimakiveä. Jäänkivi ja valonkivi. Kaksi kiveä kerralla. Ei paha. Jillie ajatteli ja hymyili avaten silmänsä. Jillie katsoi metsään hymyillen ja paikansi kummatkin nopeasti ongelmitta, koska hän oli jo saanut heidän kivistään mielellään otteen ja ilmoittanut kiville saapumisensa.
"Mennään Mizu ja Nivir" Jillie sanoi susille hypäten Nivirin selkään ja susi lähti liikkeelle Mizu edellä. Sudet olivat myös aistineet kaksi henkilöä ja hyvin pian.

Nivir pääsi yhden vierelle nopeasti, mutta piti välimatkan pysyen aluksi varjoissa. Mizu jatkoi valonkiven kantajaa kohti vielä sivummalla, koska Jillie pärjäsi vaistojensa kanssa. Nivir loikkasi lumipantterin eteen ja Jillie pudottautui suden selästä pois.
"Heipä hei..." Jillie sanoi rauhallisella äänellä ja piti jousta selässään. Jillie oli ilmoittanut jääkivelle ettei ole uhka vaan ystävä ja toivoi jääkiven kertovan sen myös Jivichulle.
"En ole uhka. Pyydän sinut mukaani." Jillie sanoi rauhallisella äänellä ja silitti Nivirin otsaa rauhoittavasti, koska susi ei olisi millään jaksanut odottaa pysähtymisissä.

Mizu saavutti valonkiven kantajan ja loikkasi tuon eteen salaman nopealla liikkeellä. Myös valon kivelle oli ilmoitettu että joko susi tai ihminen ilmestyy hänen tielleen. Suden valkea turkki heilahteli kevyesti tuulessa, mutta susi ei vaikuttanut muuta kuin ilusiomaiselta olennolta. Seisoi jonkin matkan päässä Hiroyasta ja katsoi miestä uteliaana.
¤Meidän täytyy odottaa omistajaa.¤ Susi sanoi Hiroyan mielessä rauhallisesti.

Hiroya tuijotti pitkään Mizua tyynesti ja kohautti olkapäitään sitten. kai se nyt oli odotettava sitä omistajaa josta tieto kantautui pojankin korvaan hetki sitten. Hetken poika vilkuili ympärilleen ja vaistosi sitten myös kaksi muuta kiven kantajaa lähistöllään mutta tietämättä lainkaan kummankaan 'aikeista.'

ColdShadow pysähtyy kun Jivichu potkasiee tätä pienesti, ja Jivichu hyppää Coldshadowin selästä ja jatkaa matkaa eteempäin. ''hmhh... pysy siinä Cold...'' Jivichu sanoo hiljaisella äänellään. '' Selvä...'' ColdShadow sanoo demonimaisella äänellä. Jivichu kävelee pitkin metsikköjä ja vetää miekan kääntyen ja tappaen karhun ja kääntyy taas tappaen salamurhaajan. Jivichu kääntyy ja juoksee yhtä miestä pitkin ylöspäin ja potkaisee miehen puutapäin vetäen takaperivoltissa Jousipyssyn ja Jää nuolen ja ampuu miehen kiinni puuhun. Mies jäätyy ja puu myös. Jivichu laittaa Jousipyssyn pois ja katsoo jäätynyttä puuta ja miestä. '' hehe... lumiveistos...'' Jivichu sanoo huvittuneella äänellä ja kääntyy jatkaen matkaa eteempäin. ''Mihinköhän nyt...'' Jivichu sanoo kylmällä äänellä.

Jillie Shadow

Mizu katsoi Hiroyaa suoraan silmiin ja haukahti koiramaisesti. Sen silmät olivat harmaat ja olento oli muuttunut enemmän ilusiomaisemmaksi.
¤Kertoiko kivesi saapumisestamme?¤ Susi kysyi Hiroyan mielessä. Olento istui maahan ja kallisti päätään.

Jillie huokaisi syvään ja teki Jivichun ympärille loistsun joka siirsi hänet asuntolalle helposti, mutta hän itse oli alkanut tuntemaan olonsa heikoksi. Jillie asteli Nivirin luokse ja nousi tuon selkään. Nivir lähti rauhallisin askelin kohti Hiroyaa ja Mizua, koska aisti Jillien heikentyneen olon.

Jillie ja Nivir kulkivat varjoja pitkin, koska eivät halunneet tulla suoraan näkyviin, mutta pian susi ja ihminen ilmestyivät Hiroyan vierelle.
"Hmm..?" Jillie katsoi Hiroyaa uteliaana ja hänen punaoranssit silmät olivat alkaneet kiilumaan jälleen. Jillie laskeutui suden selästä alas, mutta horjahti saadessaan jalat maahan, muta pääsi tasapainoon. Jillie piti katseensa Hiroyassa ja hymähti.
"Tarvitsemme apuasi..." Jillie totesi rauhallisella äänellä.
"Yksi kivien kantajista on todella huonossa kunnossa ja aika alkaa olla vähissä." Jillie jatkoi pitäen oman heikon tunteensa sivussa.

Sudet astelivat Jillien vierelle ja katsoivat häntä kysyvästi. Jillie katsahti susiin ja nyökkäsi hiukan nostaen katseensa takaisin Hiroyaan. Sudet lähtivät hänen luotaan kadoten salaman nopeasti metsään.
"Noh... Lähdetkö mukaan?" Jillie kysyi rauhallisella äänellä ja hymyili.

Hiroya kohautti uudestaan olkapäitään ja katsoi Jillietä hetken hiljaa ja sitten hiljaa nyökkäsi. Eihän tästä voi kieltäytyä kun toisen tilanne on mitä on ja kun toinen on huonossa kunnossa tuolla jossain.
" Tulen kyllä. " Hiroya vastasi hiljaa Jillien kysymykseen.

Jillie hymyili ja nyökkäsi luoden portaalin asuntolalle ja antaen Hiroyan mennä ensiksi, koska hän olisi se joka sulkee portaalin.